Kesäkuulumisia

Kirjoittelu on nyt taas mukavasti unohtunut ja viime postauksesta on jälleen kerran ihan liian kauan aikaa. Korvaukseksi tästä lupaan piiiitkän postauksen ja PALJON kuvia!

Ollaan hengailtu toukokuun puolivälistä saakka koirien kanssa Raahessa vanhempieni luona. Tai koirat ovat hengailleet kun minä olen raatanut töissä... Mutta ihanaa kun voi pitää koiria vapaana pihalla. Eilen käytiin Martan kans oikein pitkä metsälenkki, hienosti sujui luoksetulot vaikka kaikkea jännää näkyi ympärillä. Martta on viimein oppinut myös odottamaan käskystä. Muutama kuva alkukesän pihahengailusta, kun Minkallakin oli vielä pitkä turkki:

Martta osaa monenlaista - myös kiivetä pöydälle...

Minka tosiaan pääsi joku viikko sitten eroon pitkästä turkistaan. Karvojen alta paljastui monta vuotta nuorentunut koira, eikä olo ole enää lainkaan niin tukala. Lyhyen turkin hoito on myös noin miljoona kertaa helpompaa entiseen verrattuna.

Martan kanssa on harrastettu nyt oikein urakalla. Käytiin agilityn alkeiskurssi ja jatketaan treeneissä kulkemista vielä ainakin kesän loppuun asti. Agility on kyllä selvästikin Martan laji: intoa löytyy vaikka muille jakaa ja aika nopeasti Martta sai juonesta kiinni. Tällä hetkellä sujuu hypyt, putki, pussi ja rengas. Kontaktien alastuloa on harjoiteltu ja keinua menty niin, että keinun vauhtia hidastetaan kädellä. Keppejä harjoiteltiin viimeisellä kerralla ja niiden kanssa on varmasti vielä tekemistä. Minkan kanssa oli ongelmana sekä motivaation puute että arkuus, ja Minkahan pelkäsi esimerkiksi A-estettä yli kaiken. Martan kanssa samaa ongelmaa ei ole, yksissäkin harjoituksissa se pääsi vahingossa omia aikojaan puomille ja kipitti jo puolivälissä ennen kuin sain sen napattua kiinni :D

Viikko sitten oli Oulun KV koiranäyttely. Näyttelyä edeltävänä tiistaina käytiin Oulussa Heidi Kursun (Aromatic Poodles) luona trimmissä, ja lopputulos oli vallan upea. Tätä ennen Martta oli melko pitkässä karvassa, joten ero oli oikeasti melko huima. Voin suositella lämpimästi muillekin!

Koska trimmi oli noinkin aikaisin (koska olin tapani mukaan liikkeellä niin myöhään ettei muita aikoja enää saanut ja kasvattajakin oli reissussa) jouduin pesemään Martan vielä näyttelyä edeltävänä iltana ja tasoittelemaan turkkia hiukan. Eihän se sitten enää niin upea ollut, mutta parempi kuitenkin kuin jos olisin laittanut sen kokonaan itse.

Lauantai-aamuna lähdettiin ajelemaan kohti Oulua yhdeksän maissa. Koska matka oli niin lyhyt, ei tarvinut edes herätä kuin vasta seitsemältä (herään arkena töihin jo viideltä...). Näyttelypaikalla oltiin ensin vähän hukassa, villakoiria vilisi joka puolella. Harmailla kääpiövillakoirilla oli onneksi juuri junnukehä menossa joten pystyin vähän katselemaan kehän kulkua. Bologneseilla kun osallistujamäärä on yleensä huomattavasti villakoiria alhaisempi, ei kehässäkään toimita aivan samaan tapaan.

Päästiin sitten kehään omalla vuorollamme ja Martta käyttäytyi ihan kohtalaisen hyvin. Liikkuminen oli ehkä vähän ryhdittömämpää kuin mitä se parhaimmillaan on ja pöydällä oli havaittavissa pientä vastustelua. Tuomarin arvostelu oli kuitenkin ikävä yllätys - Martta sai ensimmäisistä virallisista näyttelyistään tulokseksi arvosanan HYLÄTTY. Syynä tähän oli se, että tuomarin mielestä Martta ei ollut riittävän musta.

Tuomarina oli Roberto Schill Romaniasta, ja arvostelu kuului kokonaisuudessaan näin:

"Correct head. Well set ears. Enough strong back needs more chest. Free elbows. Correct rear legs. Well set tail. Good coat. Not FCI-colour. But dark grey movement. Should be more elegant. A little bit shy."

Ilman tuota värimainintaa arvostelu olisi ollut erittäin positiivinen. Ujous oli ihan pelkkää harjoituksen puutetta ja lisää eleganttiuttakin esiintymiseen varmasti saadaan. Jo paikan päällä moni oli ihmeissään hylkäyksestä, enkä itsekään oikein ymmärrä miten koira voi noin pienen väri"virheen" takia saada hylsyn. Martan turkkihan ei tosiaan ole ihan täydellisen musta vaan aavistuksen haaleampi ja ruskeaan taittuva, mutta itse olisin kuvitellut tämän vain hiukan laskevan arvosanaa. Kuulemani mukaan kyseisellä tuomarilla tosin oli muutenkin melkoisen tiukka linja, joten asiaa on turha enää murehtia. Syyskuun alussa olisi Limingassa ryhmis ja myöhemmin Jyväskylässä KV-näyttely, joten niihin taidamme suunnata seuraavaksi. Näyttelyissä käyminen on kuitenkin kivaa!

Poseerausta ennen kehää

Kehässä, vähän jännitti

Että tällaista tällä kertaa. Kaiken lisäksi minuun on iskenyt pentukuume. TAAS! Onneksi elämäntilanne on tällä hetkellä sellainen, että kolmannen koiran hankkiminen on täysin mahdotonta. Aina voi kuitenkin haaveilla ja suunnitella. Harmaa kääpiövillis olisi aika kiva...